Kysymyksiä ja vastauksia
Siirry vastaukseen klikkaamalla kysymystä

Mitä tarkoittaa ”keskonen”?

Miksi jotkut vauvat syntyvät keskosina?

Mitä keskosen paino merkitsee voinnin ja selviytymisen kannalta?

Hätäkastetaanko keskosvauva aina?

Ovatko kaikki keskoset aluksi keskoskaapissa? Joutuvatko kaikki keskoset teho-osastolle?

Minkä näköinen keskonen on?

Näyttääkö lapsi isonakin keskoselta?

Miten voin tukea perhettä johon on syntynyt keskosvauva?

Mitä ovat ”korjattu ikä” ja ”kalenteri-ikä”?

Voiko keskosvauvaa imettää?

Mikä on SGA?

Mikä on BPD? Voiko siitä parantua?

Kauanko keskosvauva joutuu olemaan sairaalassa? Voiko sairaalassa vierailla vauvaa/vauvoja katsomassa?

Eroaako keskosen hoito kotona täysiaikaisen vauvan hoidosta?

Tarttuvatko infektiot helpommin keskosvauvaan kuin täysiaikaiseen?

Tarvitaanko tarkempaa hygieniaa vielä kotona?

Millaisia seurauksia keskosuudesta on? Kasvaako keskosesta ”normaali” lapsi iän myötä? Loppuuko keskosuus joskus?

Syntyykö seuraavakin lapsi keskosena?

Mitä tarkoittaa ”keskonen”?

Keskosuus määritellään yleensä raskausviikkojen mukaan. Aikaisemmin vauvan painoa on käytetty myös keskosen määritelmässä. Keskosella tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt ennen kuin 37 raskausviikkoa on täyttynyt. Arkkiatri Arvo Ylpön lanseeraaman käytännön mukaan sillä tarkoitettiin aiemmin myös lasta, jonka syntymäpaino on alle 2500 g. Suomessa käytössä olevassa tautiluokituksessa sana ”keskonen” esiintyy vain harvoin, yleensä puhutaan nimen omaan ennenaikaisuudesta, ja pieni syntymäpaino (1000–2499 g) tai hyvin pieni syntymäpaino (alle 500 g–999 g) voidaan koodata erikseen. Alle 1500 gramman painoisena syntynyttä lasta kutsutaan usein pikkukeskoseksi. Suomessa keskosena syntyy noin 5 % lapsista, ja noin 0,5 % on alle yhden kilon painoisia.

Miksi jotkut vauvat syntyvät keskosina?

Ennenaikaisen synnytyksen ennustaminen on vaikeaa, yli puolessa tapauksissa syy jää epäselväksi. Keskosuus voi tulla täytenä yllätyksenä ilman oireita, eikä äiti useinkaan olisi voinut tehdä mitään ennenaikaisuuden estämiseksi. Kohdunkaulakanavan heikkouden on arvioitu olevan syynä 8-15 %:ssa ennenaikaisista synnytyksistä. Myös infektiot altistavat ennenaikaisuudelle. Spontaani ennenaikainen synnytys käynnistyy tavallisimmin ennenaikaisella lapsivedenmenolla. Monisikiöraskaus on yksi keskosuuden riskiä lisäävä tekijä. Joskus raskaus päätetään purkaa sikiön tai äidin terveyden turvaamiseksi, esim. vaikean raskausmyrkytyksen tai istukkaperäisen syyn takia.

Mitä keskosen paino merkitsee voinnin ja selviytymisen kannalta?

Ennustettaessa keskosen selviämistä ja vointia kohdun ulkopuolella raskausviikot ratkaisevat painoa enemmän. Esimerkiksi keuhkot ehtivät kypsyä sitä paremmin, mitä pidemmälle raskaus etenee. Jos ennenaikaisuuden uhka on tiedossa, äidille voidaan antaa kortisonia, joka kypsyttää sikiön keuhkoja ja näin valmentaa kohdun ulkopuoliseen elämään.

Joissakin tapauksissa sikiö voi kärsiä kohdussa ravinnon ja hapen puutteesta, jolloin raskaus voi olla parempi purkaa. Pienipainoisena syntynyt keskosvauva joutuu käyttämään enemmän voimiaan kasvuun ja hän saattaa olla herkempi ulkoisille ärsykkeille kuten infektioille. Jokainen vauva on yksilö: ”hyvänkokoisella” tai ”hyvillä viikoilla” syntyneellä keskosella voi olla isojakin ongelmia, ja vastaavasti pienimmät ovat joskus varsinaisia sisupusseja.

Hätäkastetaanko keskosvauva aina?

Kaste ja nimenanto ovat erillisiä asioita niin keskosen kuin terveen vastasyntyneen kohdalla. Hätäkasteen voi toimittaa kirkon jäsen tai muu kristitty. Tällöin papin on myöhemmin vahvistettava hätäkaste. Hätäkasteen yhteydessä annettu nimi voidaan muuttaa kasteenvahvistuksessa, tai jos hätäkasteessa ei ole annettu lapselle nimeä, se annetaan vahvistamisen yhteydessä. Jos kasteen suorittaa pappi, kaste on virallinen. Jos etunimeä halutaan myöhemmin muuttaa, pätevät samat lait kuin kehen tahansa, joka haluaa nimensä muuttaa.

Joissain sairaaloissa vauva hätäkastetaan ennen leikkausta, mutta tässäkin kuunnellaan vanhempien mielipidettä. Eri sairaaloissa on käytössä erilaisia käytäntöjä.

Ovatko kaikki keskoset aluksi keskoskaapissa? Joutuvatko kaikki keskoset teho-osastolle?

Kaikki keskoset eivät ole keskoskaapissa, mutta suurin osa keskosista on alkuun keskoskaapissa, jossa vauvan vointia on helpompi seurata. Isommat tai parempikuntoiset keskoset voivat olla aluksi ns. avopöydällä, johon saadaan tavallista sänkyä paremmin lämpöä.

Kaikkien keskosten tila ei vaadi tehohoitoa vaan vauvaa voidaan hoitaa esim. vastasyntyneiden valvontaosastolla. Hyväkuntoiset keskoset voivat päästä jopa vierihoitoon.

Minkä näköinen keskonen on?

Keskonen on sikiöviikkojaan vastaavan näköinen, koska hänen kehityksensä on vielä kesken. Iho on usein punakka ja pehmeän karvoituksen peittämä. Usein keskoset ovat täysiaikaisia vauvoja hoikempia, koska ihonalaista rasvakerrosta ei ole ehtinyt juuri kertyä. Pää saattaa olla vartaloon nähden suuri. Keskonen näyttää pieneltä ihmiseltä, joka ei vain vielä ole kasvanut ja kehittynyt yhtä pitkälle kuin täysiaikainen vauva. Vauvan kasvaessa piirteet tasoittuvat, lanugokarvoitus heikkenee ja vauvamaisen pehmeät muodot tulevat esille.

Näyttääkö lapsi isonakin keskoselta?

Nykyisin keskoshoito ja keskosten ravitsemus ovat niin kehittyneitä, että useimmista lapsista keskosuus ei näy myöhemmin. Lapsen pienikokoisuus tai hoikkuus voi johtua myös mm. perimästä eikä pelkästään keskosuudesta.

Miten voin tukea perhettä, johon on syntynyt keskosvauva?

Keskosvauvastakin saa (ja on suositeltavaa) onnitella. Jo lapsen syntymä ja hengissä selviäminen siihen asti on tavattoman suuri onni perheelle. On tärkeää muistaa vanhempia lapsen syntymän johdosta, tapahtui se sitten heti vauvan synnyttyä tai lasketun ajan tietämillä. Joistakin tuoreista keskosvanhemmista onnittelu iloisella naamalla tuntuu pahalta, mutta pahempaa on jättää vauvan syntymä täysin noteeraamatta.

Vanhempia kohtaan kannattaa olla hienotunteinen, koska he elävät keskosvauvan syntymän jälkeen todella rankkoja vaiheita ja ovat itsekin epävarmoja lapsensa voinnista ja selviämisestä. Vanhemmat voivat ymmärrettävästi reagoida hyvin voimakkaasti, mutta keskosvauvan perhettä ei kannata jättää omiin oloihinsa, elleivät he itse niin pyydä. Kannattaa rohkeasti kysyä (vaikka tekstiviestillä, jos puhelu tuntuu liian hyökkäävältä), miten voi auttaa. Apua voi tarjota isompien lasten hoitoon, kotitöissä, kaupassakäynnissä, tuomalla ruokaa jne.

Mitä ovat ”korjattu ikä” ja ”kalenteri-ikä”?

Korjattu ikä tarkoittaa vauvan lasketun ajan perusteella laskettua ikää. Kalenteri-ikä on keskosen oikea, syntymäpäivän mukainen ikä. Esimerkiksi viiden kuukauden ikäisen (syntymäpäivästä laskettuna), kaksi kuukautta etuajassa syntyneen keskosen kalenteri-ikä on viisi kuukautta ja korjattu ikä kolme kuukautta. Keskosen alkuaikojen kasvua ja kehitystä seurataan korjatun iän mukaan (pikkukeskosilla usein 2 vuoden ikään asti). ”Isoilla viikoilla” syntyneillä keskosilla ja jo vanhemmaksi varttuneilla kasvua ja kehitystä voidaan seurata kalenteri-iän mukaan.

Voiko keskosvauvaa imettää?

Keskosvauvaa voi yleensä imettää. Aivan alussa todennäköisesti ei pääse imettämään, sillä vauvan valmiudet imeä riippuvat vauvan iästä sikiöviikoissa sekä luonnollisesti hänen voinnistaan. Äiti voi kuitenkin heti synnytyksen jälkeen alkaa pumpata maitoa, sillä maidontulon käynnistyminen ei ole sidottu raskausviikkoihin vaan maidontulon käynnistävät hormonit alkavat toimia istukan irrottua. Vauvalle pyritään antamaan oman äidin maitoa tai luovutettua äidinmaitoa. Imetyksen alussa ilmenee monesti keskivertoa enemmän haasteita, mutta monet keskosäidit ovat imettäneet lapsiaan pitkäänkin.

Aina imetys tai pumppaaminen ei ole äidin kannalta paras vaihtoehto. Joillakin äideillä maidontuotanto on hyvin stressiherkkää ja saattaa pikku hiljaa vähetä etenkin, jos ei jaksa/pysty pumppaamaan tai ei saa vauvaa rinnalle pitkänkään ajan päästä. Äiti saattaa myös olla fyysisesti niin heikossa kunnossa tai joutua käyttämään sellaisia lääkkeitä, ettei pysty imettämään tai pumppaamaan.

Mikä on SGA?

SGA tarkoittaa, että vauva on syntyessään liian pieni sikiöikään nähden (Small for Gestational Age, SGA) ja hänen syntymäpituutensa ja/tai -painonsa on normaalialueen alapuolella (- 2 SD). Myös täysiaikaisena syntynyt voi olla SGA-vauva. Useimmat SGA-lapset pääsevät kasvukäyrälle toiseen ikävuoteen mennessä, mutta 10–15 % ei saa kiinni puuttuvaa kasvua. SGA voi kehittyä esimerkiksi istukan vajaatoiminnan, infektion tai raskausmyrkytyksen seurauksena. Noin 5 % kaikista vastasyntyneistä on SGA-vauvoja. Huom! Koska SGA:n määritelmä on tilastollinen, osa täysin terveistäkin vastasyntyneistä tulee luokitelluiksi SGA-vauvoiksi.

Mikä on BPD? Voiko siitä parantua?

Bronkopulmonaalinen dysplasia on keskosen krooninen keuhkosairaus, jossa kehittyy keuhkomuutoksia ja vauvan lisähapen tarve jatkuu keskimääräistä pidempään. Sairaus kehittyy hengityskonehoitoa vaatineen hengitysvaikeusoireyhtymän (RDS) jälkeen ensimmäisten elinviikkojen aikana. Noin kolmannes hyvin pienistä keskosista (syntymäpaino alle 1000g ja raskauden kesto alle 28 viikkoa) saa jonkinasteisen BPD-sairauden.

BPD:tä sairastavat lapset tarvitsevat usein ensimmäisten ikävuosien ajan lääkehoitoa keuhkojen toiminnan parantamiseksi. Infektioiden ehkäiseminen sekä ravitsemuksen huolellinen suunnittelu on tärkeää. Sairaus lievenee iän mukana, mutta joillakin lapsilla saattaa esiintyä toistuvia hengitystietulehduksia, limaneritystä ja astman kaltaista uloshengitysvaikeutta.

Kauanko keskosvauva joutuu olemaan sairaalassa? Voiko sairaalassa vierailla vauvaa/vauvoja katsomassa?

Keskosvauvan sairaala-ajan pituus riippuu vauvan voinnista ja syntymäviikoista. Keskoset eivät yleensä kotiudu suoraan tehohoito-osastolta vaan valvontayksikön tai jatkohoitosairaalan kautta. Usein keskosvauva kotiutuu lasketun ajan tienoilla, mutta joskus vauva voi päästä jo aikaisemmin kotiin. Toisinaan kotiutuminen voi viedä jopa useita kuukausia yli lasketun ajan, esimerkiksi jos vauva sairastaa tai hän tarvitsee lisähappea pitkään. Mitään tarkkoja kriteereitä kotiutumiseen ei ole, mutta yleensä edellytetään, että vauva pitää lämpönsä normaalilla vaatetuksella, syö riittävästi ja hengittää hyvin. Joskus vauva voi kotiutua nenä-mahaletkun tai lisähapen kanssa.

Sairaalassa vierailemiseen on eri käytäntöjä. Lupa vierailuun kannattaa kysyä vanhemmilta, jotka tarkistavat asian tarvittaessa sairaalalta. Teho-osastolle ei yleensä päästetä vierailulle kuin kaikkein lähimpiä ihmisiä – heitäkin usein vain yksi tai kaksi kerrallaan – ja vierailijoiden on ehdottomasti oltava terveitä (ei pientäkään flunssaa).

Eroaako keskosen hoito kotona täysiaikaisen vauvan hoidosta?

Ei välttämättä. Keskosilla on kuitenkin joskus lääkityksiä tai hoitoja kotiutumisen jälkeenkin. Myös ravintolisät (mm. erityiskorvikkeet tai äidinmaidon vahvistajat ja rauta) ovat yleisiä, ja kiinteät aloitetaan usein jo 3-4 –kuisena. Keskonen saattaa olla keskimääräistä vaativampi hoidettava myös aistiyliherkkyyksien tai –aliherkkyyksien, itkuisuuden ja syömiseen liittyvien ongelmien takia. Keskosia seurataan kehitysseurannoissa kotiutumisen jälkeen. Alle 28-viikkoisena syntyneitä ja alle kilon painoisia keskosia seurataan yleensä viiden vuoden ikään saakka, kun taas isommilla viikoilla syntyneille riittää usein neuvolaseuranta, jos raskaus- tai sairaala-aikana ei ole ilmennyt erityisiä ongelmia

Tarttuvatko infektiot helpommin keskosvauvaan kuin täysiaikaiseen?

Keskosvauva on alttiimpi infektioille kuin täysiaikainen vauva. Täysiaikaisen raskauden viimeisen kolmanneksen aikana sikiö saa istukan kautta äidiltään runsaasti vasta-aineita, jotka auttavat vauvaa selviämään ensimmäiset kuukaudet kohdun ulkopuolella siihen saakka, kunnes vauvan oma vasta-ainetuotanto käynnistyy. Keskosen kohdussa saamat vasta-aineet jäävät vähäisiksi ja keskosilla on usein pidentynyt ja syventynyt vasta-aineiden puutos. Myös limakalvojen puolustusmekanismit ovat keskosella usein kehittymättömät. Keskonen on lisäksi saattanut kärsiä kohdussa ravinnon puutteesta ja on siksikin heikompi vastustamaan infektioita. Ensimmäisten viikkojen äidinmaidossa on runsaasti vasta-aineita, mutta vauvan suolisto ei aluksi välttämättä kestä maitoa.

Tarvitaanko tarkempaa hygieniaa vielä kotona?

Usein keskosvauvan kotiutuessa sairaalasta suositellaan tarkempaa hygieniaa ainakin ensimmäisten kuukausien ajan. Käsiä pestään ja/tai desinfioidaan usein ja isoja väkijoukkoja (kauppakeskuksia, julkisia liikennevälineitä, yleisötapahtumia) kannattaa aluksi vältellä. Erityisen tarkkana tulee olla influenssa- ja RSV-epidemioiden aikaan. Säännöt ovat yksilöllisiä, ja niihin vaikuttavat vauvan vointi, syntymäviikot, syntymäpaino, mahdolliset keuhko-ongelmat tai sydänvika ja vauvan koko. Vaikka sairaalahoito on Suomessa kehittynyttä, infektiot ovat keskosten terveydelle todellinen riski ja ne saattavat olla erittäin haitallisia lapsen kehitykselle. Vieraiden on siksi syytä kunnioittaa perheen antamia ohjeita ja tulla katsomaan vauvaa vain ehdottoman terveinä.


Millaisia seurauksia keskosuudesta on? Kasvaako keskosesta ”normaali” lapsi iän myötä? ”Loppuuko” keskosuus joskus?

Keskosuuden seuraukset riippuvat mm. vauvan syntymäviikoista sekä hänen kunnostaan. Usein suurimmat vaarat ja vaikeudet jäävät sairaalaan, mutta joskus keskonen tarvitsee lääkitystä tai hoitoja ja terapiaa kotiutumisen jälkeen. Keskosvauvalla voi olla ongelmia mm. hengityksessä, syömisessä ja lämmönsäätelyssä, jotka täysiaikaisella vauvalla toimivat yleensä automaattisesti. Jokainen keskosvauva on yksilö myös mahdollisten ongelmien osalta.

Vaikka keskosuuden vaikeudet olisivat jo taaksejäänyttä elämää, perhe ei yleensä sitä heti unohda. Se on osa lasta ja perheen taivalta vielä pitkään, jopa vuosia sairaalasta kotiutumisen jälkeenkin, kenties jatkuu koko elämän kestävänä prosessina. Joskus keskosella voi ilmetä ongelmia vielä kouluiässäkin, esim. keskittymisvaikeuksia ja ylivilkkautta. Ei kuitenkaan voida varmuudella sanoa, mikä johtuu keskosuudesta ja mikä perimästä ja ympäristön vaikutuksesta. Vanhemmille oman lapsen syntyminen keskosena voi olla heidän elämänsä siihen asti vaikein asia, ja vanhat muistot saattavat aktivoitua uusissa elämäntilanteissa.

 

Syntyykö seuraavakin lapsi keskosena?

Aiempi keskossynnytys lisää riskiä jonkin verran. Myös sillä on merkitystä, onko keskosuudelle löydetty selkeää syytä. Äitiä hoitava lääkäri osaa kertoa enemmän keskosuuden mahdollisuudesta seuraavaa raskautta suunniteltaessa. Hyvin usein riskiä ei pystytä luotettavasti arvioimaan, voidaan vain seurata uutta raskautta tarkemmin.